::.. C O R N I S H   R E X I E N   V Ä R I T

Cornish rexit ovat varsin kirjavaa joukkoa ja kaikki mahdolliset värit ovat sallittuja. Vuonna 2005 rekisteröidyillä suomalaisilla pennuilla viisi yleisintä väriä olivat seuraavat:

mustavalkoinen (n 01/02/03/09)
musta (n)
sinivalkoinen (a 03/09)
kilpikonnavalkoinen (f 01/02/03/09)
kilpikonna (f)

Myös erilaisia naamiovärisiä kissoja rekisteröitiin paljon. Kaiken kaikkiaan viime vuonna rekisteröitiin cornish rexejä peräti 66 eri väriin (Kissa 1/2006). Harvinaisimpia värejä ovat lilan ja suklaan eri muunnokset sekä ainakin toistaiseksi esimerkiksi kuviolliset (raidalliset) sekä kokonaan valkoiset rexit. Pentueen tulevat väritykset on helppo päätellä värien periytymisen avulla, mutta ei silti ole harvinaista että cornish rex on rekisteröity väärään väriin. Väritysten paljous sekä turkin laatu saattaa johtaa kokeneemmankin kasvattajan harhaan ja etenkin savumuunnoksia on hyvin vaikea erottaa rexeiltä.

Näyttelyissä cornish rexit arvostellaan yhdeksässä eri väriryhmässä. Seuraavassa lueteltuina ryhmät sekä värien EMS-koodit (Easy Mind System), joka on sovittu kansainvälinen kaikkia rotuja koskeva värikoodisto helpottamaan värien ilmoittamista.

Eniten kilpailua näyttelyissä on viime vuosina ollut ryhmissä I, II ja IV, mutta tavanomaista on että lähes kaikki ryhmät ovat edustettuina.

Ryhmä I.
Musta (n), sininen (a), suklaa (b) ja lila (c) sekä näiden savumuunnokset (s).

Ryhmä II.
Mustavalkoinen (n 01/n 02/n 03/n 09), sinivalkoinen (a 01/a 02/a 03/a 09), suklaavalkoinen (b 01/b 02/b 03/b 09) ja lilavalkoinen(c 01/c 02/c 03/c 09) sekä näiden savumuunnokset (s).

Numerot kertovat valkoisen värin määrän kissassa:
01 = van, eli väriä vain hännässä ja kasvoissa, muuten kissa on valkoinen.
02 = harlekiini, eli väriä enemmän kuin van-värityksessä, mutta kuitenkin alle puolet kissasta on värin peitossa.
03 = kaksivärinen, eli kissassa on yli puolet värin peitossa.
09 = määrittelemätön määrä valkoista (ennen 1.1.2005 kaikki valkolaikkurexit on rekisteröity tällä koodilla).

Ryhmä III.
Punainen (d), creme (e), kilpikonna (f), sinikilpikonna (g), suklaakilpikonna (h) ja lilakilpikonna (j). sekä samat värit kuviollisina (22/23/24) ja/tai savumuunnoksina (s).

Numerot kertovat kuvion laadun:
21 = määrittelemätön kuviollinen
22 = klassinen tabby (hallitsevat leveät raitakuviot) 23 = tiikeri (kapeat raidat) 24 = täplikäs (raidat katkenneet niin, että näyttävät erillisiltä täpliltä).

Ryhmä IV.
Punavalkoinen (d 01/d 02/d 03/d 09), cremevalkoinen (e 01/e 02/e 03/e 09), kilpikonnavalkoinen (f 01/f 02/f 03/f 09), sinikilpikonnavalkoinen (g 01/g 02/g 03/g 09), suklaakilpikonnavalkoinen (h 01/h 02/h 03/h 09), lilakilpikonnavalkoinen (j 01/j 02/j 03/j 09) sekä samat värit kuviollisina (22/23/24) ja/tai savu(/hopea)muunnoksina (s).

Ryhmä V.
Ruskea (n 22/n 23/n 24), sinisen (a 22/a 23/a 24), suklaan (b 22/b 23/b 24) ja lilan (c 22/c 23/c 24) kuviomuunnokset sekä samat värit hopean kanssa (s).

Ryhmä VI.
Ruskea (n 22/n 23/n 24), sinisen (a 22/a 23/a 24), suklaan (b 22/b 23/b 24) ja lilan (c 22/c 23/c 24) kuviomuunnokset valkolaikkuina (01/02/03/09), sekä samat värit hopean kanssa (s).

Ryhmä VII.
Ruskea-(n), sini- (a), suklaa- (b), lila- (c), puna- (d), creme- (e), kilpikonna- (f), sini (g)/suklaa(h)/lila(j)kilpikonnanaamiot (31/32/33) sekä samat värit kuviollisina (22/23/24) ja/tai savu(/hopea)muunnoksina (s).

Naamio voi olla:
33 = ”siamilaisväritys” eli himalajanaamio (voimakkaat pointit, siniset silmät) 32 = tonkineesinaamio (heikompi kontrasti pointtien ja vartalon välillä, vihreät silmät) 31 = burmanaamio (voimakas väritys myös pointtien ulkopuolella, keltaiset silmät)

Ryhmä VIII.
Ruskea-(n), sini- (a), suklaa- (b), lila- (c), puna- (d), creme- (e), kilpikonna- (f), sini (g)/suklaa(h)/lila(j)kilpikonnanaamioiden (31/32/33) sekä kuviollisten (22/23/24) ja/tai savu(/hopea)muunnoksien (s) valkolaikut (09).

Ryhmä IX.
Valkoiset kissat (w 61/62/63/64).

Numero kertoo kissan silmien värin:
61 = sininen
62 = oranssi
63 = eriväriset (käytetään myös muiden värien yhteydessä)
64 = vihreät


Värien periytyminen lyhyesti

Kissa on perusväriltään aina musta tai punainen. Kaikki muut värit ovat näiden värien muunnoksia. Musta ja punainen ovat X-kromosomissa sijaitsevia geenejä. Kollikissoilla on vain yksi X kromosomi jonka se perii äidiltään (Y-kromosomin isältään), joten emon väritys määrää tuleeko kollista musta vai punainen. Naaraskissalla taas on kaksi X-kromosomia, joten se voi olla punainen, musta tai musta-punainen eli kilpikonnavärinen.

Kahdenlaiset ominaisuudet voivat vaikuttaa näihin perusväreihin. Dominoivat ominaisuudet näkyvät kissassa vaikka sen perisi vain toiselta vanhemmalta, mutta nämä eivät hypi sukupolvien yli. Tällaisia ovat:
· Koko valkoinen (peittää kaikki muut värit alleen)
· Valkolaikkuisuus
· Kuviot (mikä on ollut kissojen alkuperäinen väritys)
· Savu (kuviokissoilla sama ominaisuus on nimeltään hopea)

Toista tyyppiä edustavat resessiiviset ominaisuudet. Ne saattavat hyppiä useidenkin sukupolvien yli (kissa voi olla ns. kantaja ilman että ominaisuus näkyy), mutta jotta ne näkyisivät, pitää ne aina periä sekä isänpuolelta että äidinpuolelta. Tällaisia ominaisuuksia ovat:

· Sininen ja creme (jotka ovat mustan ja punaisen vaalennokset eli diluutiot)
· Suklaa ja lila (jotka ovat mustan ja sinisen vaalennokset)
· Naamiot
· (Myös cornish rexin kihara turkki kuten toisten rotujen pitkäkarvaisuus ovat tällaisia ominaisuuksia jotka pitää periä molemmilta vanhemmilta.)

‹‹ takaisin